sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Laevat ne huuteloo - Kuopioon, Kuopioon

Kesällä Vaajasalosta pääsi Kuopioon Lokki laivalla. Se kulki aamulla kaupunkiin ja läksi klo 15 jälkeen takaisin. Se kiersi koko saaren. Kävimme usein kesällä kaupungissa. Kävelimme metsän poikki laivalaiturille. Keräsimme matkalla mustikanvarpuja, joissa oli mustikoita ja veimme tuliaisiksi kaupunkiin sukulaisille.
Jos istuimme kannella, laivalla tuuli. Niinpä minulla oli vaaleat kesähansikkaat käsissä. Veljelläni oli hienot kaupunkivaatteet.
Oli aina juhlaa päästä kaupunkiin. Kävimme kylässä äidin serkkujen perheissä Minna Canthinkadulla. Sinne oli lyhyt matka Kuopion satamasta. Heitä asui monta perhettä samassa pihapiirissä. Äiti kävi asioilla kaupungilla, esimerkiksi ostamassa torilta taimia kasvimaahan.
Kuopioon oli valmistunut uusi Puijon torni. Sieltä on hienot näköalat. Mutta minä pelkäsin lapsena korkeita paikkoja. Aikuisena olen käynyt siellä monta kertaa.
Lokki laivalla oli kiva matkustaa. Kallavesi kimalteli, veden kilo auringossa on hieno näky. Kannella tuuli ja Kuopion satama alkoi näkyä.
Koska tämä on myös matkabloki, kirjoitin nyt lapsuuteni matkoista.

Kesä. Valitettavasti ei ollut kuvaa Kuopion satamasta.