torstai 17. marraskuuta 2016

Charlotte russe


Charlotte russe on Venäjältä lähtöisin oleva jälkiruoka. Sen historia on sellainen, että 1700-luvulla ranskalainen kokki joka työskenteli tsaarin hovissa, keksi sen.

Tehdään kääretorttua, jossa on marjatäyte. Voi käyttää valmista kääretorttua myös. Otetaan pyöreähkö vuoka ja vuorataan se kelmulla. Sitten asetetaan kääretorttu paloja pohjalle ja sivuille, noin 1 cm paksuisia. Sitten tehdään vanukas, johon tulee liivatetta tai muuten hyydytetään. Se voi olla marjoja, hedelmiä, rahkaa, juustoa, kermaa, sulatettua suklaata. Erilaisia ohjeita löytyy netistä ja voi itse keksiä mikä sopii. Vanukas kaadetaan keskelle. Kakku laitetaan jääkaappiin vähintään 4 tunniksi, tai mieluiten puoli vuorokautta. Sitten se kumotaan ylösalaisin. Vielä voi koristella muutamalla koristeella, esim hedelmän paloilla. Sitten vaan tarjolle pöytään ja herkuttelemaan kahvin kanssa tai muuten jälkiruoaksi. Sopii juhliin tai ystävien kanssa kutsuilla, vaikkapa venäläisellä teemalla.

Vuokko

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Meriselitys

Maanantaina toukokuun 17 päivänä klo 4 lähti allekirjoittanut kuunari Saimaan päällikkönä kuljettamallaan laivalla matkalle Wisbyn kaupunkiin Gotlannissa Saimaalla joka oli täydellisesti merikelpoisessa kunnossa, lastattiin .....  lasti Uuraan lastauspaikka. Alkumatka aina tk 20 päivään saakka kului onnellisesti ilman sanottavaa haittaa kunnes juuri mainitun päivän aamuna klo 8 olimme saapuneet Gottlundin länsirannikolle. Tällöin juuri vahdin vaihtuessa suuntasi eräs Ystat niminen höyrylaiva matkalla Gotlannista Ruotsin rannikolle, niin läheltä laivamme keulaa, että se rungollaan kosketti Saimaan ........ ruoria niin rajusti että ruori heti katkesi. Huolimatta kielloista me jatkoi laiva mitään virkkamatta matkaansa Ruotsin rannikolle päin ja jo parinkymmenen minuutin kuluttua oli se kadonnut näköpiiristämme. 
Elias Antikainen
Että ylempänä kirjoitetussa meriselityksessä mainittu vahinko on tullut yksinomaan höyrylaiva Ystatin huolimattoman ohjauksen kautta ja sillä tavoin kuin tapahtumaa meriselityksesssä on mainittu olemme jos niin vaaditaan valmiit valallamme vahvistamaan. 
Wisbyn kaupungissa Gottlandissa tiistaina kesäkuun 25 päivänä 1912

Antti Koistinen ja Santeri Saarinen

Tämä käsin kirjoitettu meriselitys löytyi kätköistäni. Äitini oli sen säilyttänyt. Mainittu Antti Koistinen on ukkini. 

Vuokko

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kasvisruokia täytetyt paprikat, osa 3

Leikataan paprikasta hattu pois. Poistetaan siemenet. Kuppi täytetään jollakin mieleisellä täytteellä. Laitoin jauhelihatäytteen. Paistoin ensin jauhelihaa, sipulia. Lisäsin sulatejuustoa sekaan ja päälle juustoraastetta. Paistoin 200-225 asteessa noin puoli tuntia. Tämä oli ihan ensimmäinen kerta kun tein tätä ruokaa. Uunista levisi jo herkullinen tuoksu. Paprikan maku oli hieman laimentunut uunissa, oli oikein hyvää. Teen kyllä toistekin. Täytteitä voi kokeilla erilaisia, mikä miellyttää.





sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Kasvisruokia, osa 2, täytetty tomaatti ja kuorrutettu kukkakaali

Tomaatista leikataan hattu ja sisu koverretaan odottamaan kulhoon. Kulhoon lisätään aineita, esim. Feta-juustoa. Sisus lusikoidaan takaisin kuppiin. Voi laittaa sipulia, tinjamia myös. Jos haluaa tehdä liharuokaa, niin paistettua juhelihaa
Tomaattia paistetaan uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia.
~ ~ ~ ~ ~
Kuorrutettu kukkakaali

Kukkakaali leikataan nupuiksi ja keitetään vedessä noin 5 minuuttia. Laitetaan voideltuun vuokaan ja kuorrutetaan Emmental juustoraasteella esimerkiksi, reilusti juustoraastetta.Lisätään ruokakerma. Hieman suolaa ja pippuria. Uunissa noin 230 astetta noin puoli tuntia.
Kuorrutettu kukkakaali maistuu ihan sellaisenaan hyvältä, mutta voi olla lisukkeena minkä tahansa ruoan kanssa,esim jauhelihapihvien. Olen tehnyt viime aikoina näitä kaikkia ja muitakin kasvisruokia. Nyt kesällä niitä on saatavilla ja ovat terveellisiä.

Vuokko


lauantai 2. heinäkuuta 2016

Kasvisruokia, osa 1, täytetty sipuli

Tein täytettyjä sipuleita uunissa ja en tiennyt miten herkullisia niistä tulisi.
Tämä resepti oli Aamupostissa mutta sitähän voi muokata mieleisekseen ja laittaa sipulin sisälle mitä juustoa tai mitä yrttiä vaan ja jauhelihaakin tai jotain muuta suolaista.
4 henkilölle: 8 suurta kelta- tai punasipulia, 1 rkl rypsiöljyä
Täyte: 1 valkosipulinkynsi
4 kirsikkatomaattia
1 viipale paahdettua paahtoleipää
0,5 dl hienonnettua persiljaa
1 rkl tinjamia
Noin neljännes sipuleiden sisustaa
100 g vuohenjuustoa tai sinihomejuustoa
1 dl kevyt juustoraastetta, suolaa, pippuria
Kuori sipulit ja leikkaa niistä "hatut" irti. Laita ne talteen.
Poista sipuloiden sisukset lusikalla tai veitsellä. Jäljelle jää kupit. Ota sisus talteen. Minulta lähtipohjakin mutta ei se haitannut.
Kiehauta sipulikuppeja ja hattuja muutaman minuutin ajan vedessä ja jätä valumaan sihvilään.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Hienonna jäljelle jääneistä sipuleiden sisuksista neljännes. Hienonna valkosipuli. Kuutioi tomaatit. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipulisilppu, valkosipuli, tomaaatit, yrtit ja paaahdettu murennettu leipä. Kuumenna seos ja siirrä kulhoon. Lisää täytteeseen juustot ja mausteet. Lusikoi täyte sipulikuppeihin ja siirräsipulit uuninkestävään, voiseltuun vuokaan. Paista 200 asteessa 15 min. Lisää hatut ja kaada vukaan vettä niin että pohja peittyy. Jatka kypsentämmistä 15 min.

Kuva Arto Mattila



Vuokko




keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Tallinna jatkoa

Kävelimme kastanjapuiden katveesta vanhaan kaupunkiin. Kiipesimme Toompean kukkulalle. En muistanut, että se on niin korkealla. Istuimme siellä penkillä ja katselimme ympärillemme. Kävelimme myös Toompean linnan luona ja otimme kuvia siitä ja maisemaa mitä näkyi alaspäin. Lähdimme siitä kapeita portaita alaspäin ja sielläkin oli tasanne ja penkkejä, joissa istuimme. Kun pääsimme alas raatihuoneen torille, olimme kuumissamme ja janoissamme. Ruokapaikkoja näytti olevan monenlaisia, virolaisia sekä muita. Menimme lopulta erääseen ravintolaan istumaan ulkoilma pöytään. Se oli aika lähellä Viru hotellia. Siellä tarjoilija puhui vain viroa ja englantia ja toi ruokalistaa. Tilasimme virolaista omenasniideriä. Emme syöneet mitään, oli niin kuuma ettei ollut nälkä. Läksimme kävelemään satamaan päin ja kuinkas ollakaan Lontoon bussi oli sopivasti pysäkillä. Siitä pääsi kiertoajelulle joka kesti 2 tuntia. Me menimme sinne ja olimme iloisia kun saimme vihdoinkin istua. Saimme kuulokkeet joista kuului myös Suomen kielellä selostu. Kiertoajelu oli tosi mukava. Näimme kiinnostavia rakennuksia ja selostukset niistä ja Viron historiaa. Kävimme Piritan kaupunginosassa, ja siitä vielä eteenpäin. Siellä oli korkea torni ja kasvitieteellinen puutarha. Piritan rannat olivat hienot, tuulinen meri. Kaikki maisemat olivat hienoja. Kadriorgin ohitimme nopeasti, en ehtinyt nähdä Kadriorgin linnaa. Kävimme myös Merikeskuksessa. Ajelu oli tosi mukava ja kiinnostava. Sitten alomme jo palata laivalle. Yhtenä päivänä ei paljon kerkiä. Kävimme vielä ennen satamaa kahdessa myymälässä. Siellä oli innokkaita myyjiä ja virolaisten kanssa on kiva jutella. He puhuvat suomea. Ostin yhden huivin ja jotain muutakin pientä tarttui mukaamme. Kun pääsimme laivaan, söimme vasta siellä. Katselimme taas merta, on hienoa katsoa miten Viron viimeisetkin niemet jäävät taakse ja alkaa avomeri. Eipä aikaakaan, kun tulemme Suomen aluevesille. Kyllä me ehdimme tehdä ja nähdä aika paljon yhden päivän aikana. Suomalaiset käyvät aika paljon Tallinnassa laivoilla. Joka päivä kulkee monta vuoroa. Virolaiset ovat suomalaisten serkkukansa. Viron historia on kiinnostava. Jännittävä astua Virun portista, joka on rakennettu 1300-luvulla vanhaan kaupunkiin ja kohti Toompeta.
- - - - --
Vuokko

tiistai 24. toukokuuta 2016

TALLINNA

Tallinnan vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Se on pohjoisen Euroopan parhaiten säilynyt vanhakaupunki. Sen keskiaikainen henki tekee Tallinnasta ainutlaatuisen koko maailmassa.

Olen käynyt silloin tällöin Tallinnassa. 23.5. kävin mieheni kanssa päivän Tallinnassa Ecerö Linen Finlandia laivalla.  Jo merimatka oli elämys, meri oli aivan tyyni ja aurinko paistoi. On aina jännittävää kun Tallinnan siluetti alkaa näkyä, korkeita torneja ja Toompean kukkula.

Kun laiva tuli satamaan, kävelimme suoraa päätä vanhaan kaupunkiin. Kastanja puu kukki ja joku toinen puu, jossa oli punaisia kukkia. Monia turistiryhmiä eri maista oppaiden kanssa oli edellämme.
Kerron lisää Tallinnasta ja päiväretkestämme, joka oli täydellinen seuraavassa jutussa.


Kastanjapuu, kuva: Arto Mattila
Vuokko



Metsä

Suomalaiset tykkäävät metsästä. Metsä on ihmisille mukava paikka, jossa voi kävellä ja retkeillä. Suomessa onkin paljon metsää. On ihan tutkittu sitä, että metsässä retkeileminen tai pieni metsäretki rentouttaa ja saa stressiä pois. Monet asuvatkin metsän reunassa ja kaupungeissakin on useimmiten metsää ihan lähellä, jopa pääkaupungissa. Siellä on hyviä ulkoilumaastoja. Monet kaupungissa asuvat tekevät retkiä metsään.

Mekin olimme metsäretkellä ystävien kanssa tänä keväänä. Meitä oli iso porukka. Olimme lammen rannalla, joka oli vielä hiukan jäässä. Sytytimme nuotion ja paistoimme makkaraa ja tikkupullaa. Aurinko paistoi ja puut ja muu kasvusto oli heräämässä kevääseen ja linnut lauloi.

Maapallolla on erilaisia metsiä eri ilmastovyöhykkeissä, mutta joka puolella on metsää. Suomessa on taiga metsää eli havu- ja kangasmetsää. Tämä vyöhyke kulkee Kanadan, Pohjois-Aasian ja Pohjois-Euroopan halki. Puuston muodostavat havupuut, kuten kuusi, mänty ja lehtikuusi, sekä jotkin lehtipuut kuten koivu ja haapa. Maassa on varpuja, sammalia ja jäkäliä. Pohjoisrajalla kangasmetsät muuttuvat honompikasvuisiksi ja  ja Suomessa puurajan muodostaa hieskoivu pohjoisimman Lapin tuntureilla.

Suomessa on ollut aina metsäteollisuutta ja puuta on käytetty moneen tarkoitukseen. Niimpä metsätyö on ollut tärkeä. Sitä on tehneet metsätyömiehet, kuten minunkin isäni.
Miehet menivät jo nuorena metsäsavottaan töihin kirveen ja sahan kanssa. Metsässä keitettiin kahvit nuotiolla nokipannulla, Metsämuseossa on niistä esimerkiksi paljon kerättyä tietoa ja kuvia. Hevosia käytettiin puiden vetämiseen savotoissa. Myöhemmin tuli moottorisahat ja nykyään metsäkoneet. Mutta kyllä vieläkin tehdään pienimuotoisesti perinteistä savottaa. Yksityiset omistavat suurimman osan metsistä Suomessa.

Minä ja veljeni olemme olleet lapsena vähän mukana metsätöissä isän kanssa. Minäkin olen kuorinut ropsia petkeleellä ja vuoluraudalla. Nuorena olen ollut jossain maalla mukana risusavotassa ja metsänistutuksessa. Olen ollut tietenkin paljon keräämässä marjoja lapsena jo, puolukoita ja mustikoita. Metsät ovat arvokas omaisuus ihmisille sekä taloudellisesti, että virkistäytymiseen. Suomalainen ihminen rauhoittuu metsässä ja pieni kävely siellä seuraten luonnon ihmeitä, lintuja myös, on mukava kokemus. Minä ainakin olen aina pitänyt metsistä.

kuva: Arto Mattila



sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Juustopiirakat rusinoiden ja pinjansiemenien kera (skaltsounakia)

Nämä herkulliset pienet piirakat tuovat veden kielelle. Ne ovat suosittuja Kreetassa. Niistä tehdään erilaisia muunnelmia. Käy vaikka alkuruoaksi. Löysin tämän reseptin "Kreikkalainen keittiö" kirjastani. Olen tehnyt muutaman kerran.

Taikina:
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl sulatettua voita
1 dl maustamatonta jogurttia

Taikina pidetään jääkaapissa 15 min. Täyte tehdään sillä aikaa.

Täyte: 1 iso kananmuna ja 1 keltuainen voitelua varten
150 g fetajuustoa
2 rkl maitoa
 1 rkl silputtuja tuoreita mintunlehtiä
1 rkl rusinoita
1 rkl hieman paahdettuja pinjansiemeniä
1 dl maustamatonta jogurttia

Uuni 190 astetta.

Kalitaan ja tehdään kuten torttuja. 8 cm kokoisista ympyröistä. Täytetään ja tehdään puolikuun muotoisia piirakoita. Puristetaan reunat kiinni. Sivellään munan keltuaisella. Paistetaan noin 20 min kullanruskeiksi.

Laitan ehkä kuvaa myöhemmin.

Vuokko Mattila

maanantai 11. tammikuuta 2016

Talviruno

Talvinen kylätie. Siellä lumi narskuu kengän alla.
Huurteiset puut syvään huokailee kaukana kaupungin kaduista.
Hankien kaunis hiljaisuus metsän reunaan hiipii.
Pakkanen jäädyttää puunoksat, luonnon pitsiä.
Taivaanranta punertaa oranssina painuen hiljaa puiden taa.
On talvinen iltapäivä, sininen hetki on mennyt.
On vasta tammikuu. Jäätynyt hetki..
Se on pohjoisen talvi, jonka jokainen siellä kulkeva ymmärtää.

@ Vuokko