kotiliesi

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Vesimeloni

Vesimeloni on raikas kesäherkku. Sitä voi syödä paloina vaikka välipalaksi tai aamupuuron kanssa tai pääruoan kanssa salaattina. Salaattia voi tehdä monenlaista. Esimerkiksi fetajuustoa, vihreää salaattia, kurkkua tai mitä vain voisi laittaa vesimeloni palojen kanssa. Grillattuna vesimeloni on myös hyvää, pieninä paloina.
 Vesimeloni on terveellistä, kuten kaikki hedelmät ja vihannekset. Siinä on monenlaisia vitamiineja, a ja b ja muitakin.
 Internetistä voi löytyä monenlaisia reseptejä mitä siitä voisi tehdä. Tehosekoittimessa voisi tehdä pirtelöitä tai smoothieta yhdessä jonkun marjan tai hedelmän kanssa. Meloni pirtelö voisi olla hyvä ja raikas.
  Meloni on kotoisin alunperin Afrikasta ja sitä on viljelty Egyptissä kauan sitten. Suomeen ne tulee Espanjasta. Australiassa on hyviä meloneja, olen syönyt siellä niitä. Niitä tarjottiin aamiaisella ja päivällä kahvilla. Tänään laitan salaattia.

torstai 24. toukokuuta 2018

Perunalaatikko

Tein pitkästä aikaa perunalaatikko. Se on perinteinen ruoka Savossa. Siihen laitetaan yleensä perunaa ja pekonia ja paljon sipulia. Nyt laitoin jauhelihaa, vaikka epäilin ensin tulisiko siitä hyvää. Katsoin ohjeita Internetistä varmuuden vuoksi.
Ohje
Perunoita noin 10
Jauhelihaa 400 g
Sipulia 200 g
Kananmunia 2 tai 3
Maitoa 4 dl
Suolaa ja pippuria
Juustoraastetta päälle

Leikataan perunoita siivuiksi ja laitetaan uunivuokaan kerroksittain jauhelihan ja sipulin kanssa. Maustetaan ja munamaito päälle. Paistetaan noin tunti uunissa 200 asteessa. Puolessa välissä painellaan perunoita ja lisätään juustoraastetta päälle.

Perunalaatikko tuli oikein herkullista. Tarjotaan jonkun salaatin esimerkiksi suvisalaatin kanssa. Ruoka on aika edullinen. Jos on vain kaksi syöjää, riittää kahdeksi päiväksi tai nelihenkiselle perheelle kerralla.

Vuokko




perjantai 29. joulukuuta 2017

Lämmin karpalokeitto

4 annosta. Valmistusaika 15 minuuttia.

5 dl karpalomehua
1 ruokalusikallinen perunajauhoja
3 dl pakaste karpaloita

1. Vispilöi perunajauhot kylmään mehuun ja kuumenna keitto sekoitellen kiehuvaksi. Ota keitto heti pois liedeltä, kun se kiehahtaa. Lisää sekaan jäiset karpalot.
2. Tarjoa lämpimänä esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa.

Samalla tavalla olen tehnyt muistakin marjoista keittoa. Seuraavaksi kokeilen puolukasta. Varmasti se on hyvää, puolukka on myös voimakas makuinen ja jäätelö sopii sen kanssa. Punaherukoista ja vadelmista olen tehnyt myös. Voi myös laittaa eri marjoja kuin mehu on, tulee kivoja makuja. Kauppojen pakasteesta löytyy monia eri marjoja, jos ei ole itsellään pakastettuna. Mehuja myös on kaupoissa erilaisia tai voi keittää itse mehun ensin ja siiviöidä marjat pois. Mehukeitto voi syödä puuron kanssa myös ja ei tarvitse lisätä marjoja. Mutta kun lisää pakaste marjoja kuumaan, ne maistuu ihan tuoreita.
Karpalokeitto 29.12.17 kuva: Vuokko
Vuokko

tiistai 19. joulukuuta 2017

Karjalanpiirakat

Piirakoita ja kukkoja on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Keskeinen osa karjalaista ruokaperinnettä ovat kotiuunissa paistetut piirakat ja kukot. Ne ovat levinneet joka puolelle Suomea. Piirakan ja kukon ero on siinä, että kukon kansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivulta. Piirakoiden valmistustavan karjalaiset ovat oppineet venäläisiltä ja muunnelleet heidän resepteään mieleisekseen satojen vuosien kuluessa. Karjalanpiirakka on soikion muotoinen, mutta perunapiirakka pyöreä alunperin. Nämä tiedot olivat "Karjalainen keittiö" kirjasta.

Leivoin eilen karjalanpiirakoita. Ne on helppoja leipoa, ei tarvita hiivaa. Voi käyttää ruis- tai vehnäjauhoja, tattari jauhoja myös. Tattarista saa gluteenittomia piirakoita. Laktoositonta saa, kun käyttää laktoositonta voita tai öljyä.
Perusohje: kuoritaikina: 2 dl vettä, 1 tl suolaa, 4 dl ruisjauhot, 1 dl vehnäjauhoja. Voita hiukan taikinaan, mutta ei välttämätöntä. Minä laitoin puolet ja puolet ruis- ja vehnäjauhoja. Alustetaan hyvin ja tehdään tanko ja jaetaan se noin 20 osaan. Riippuu siitä, haluaako tehdä ihan pieniä vai isoja piirakoita. Täyte: riisipuuro, joka on keitetty etukäteen ja jäähdytetty. Sitten vaan kaulitaan soikioita ja täytetään ja rypytetään. Paistetaan 275 asteessa 10-15 min. Ei leivinpaperia pellille, sillä se ei kestä niin kuumaa. Voi paistaa miedommallakin 250. Kun pinta on kauniin ruskea tai vaaleahko, ne on kypsiä. Minä uitin valmiit piirakat heti sulatetussa voissa. Käytin pihtejä. Ne voi vaihtoehtoisesti voidella voi-maitoseoksessa tai voi-vesiseoksessa. Sitten liinan alle pehmenemään.

Karjalanpiirakoita tarjolla kahvipöydässä tänään. Kuva: Vuokko

Vuokko


maanantai 4. joulukuuta 2017

Letut

Mikäpä olisi parempaa herkkua kuin lettu. Paistinpannulla paistettu iso tai pieni lettu. Muurinpohjalettu on kesän herkku. Letun päälle voi laittaa hilloa ja kermavaahtoa tai vain sokeria. Sen voi myös kääriä rullalle ja laittaa jotain suolaista tai sokerista täytettä. Silloin se on täytetty Ohukainen.

Tänään tein muutaman letun. Sain hankittua kananmunia suoraan tuottajalta ja samasta paikasta vehnäjauhoja. En ole luomu intoilija, mutta joskus jos on mahdollista ostaa suoraan tuottajalta, viljelijältä elintarvikkeita niin suosin niitä mielelläni. Perunat ostan useimmiten viljelijöiltä jotka myy niitä torilla.

Letun ohjeita löytyy monesta paikasta. Minä laitan melkein aina näin, mutta joskus katselen tai keksin muitakin ohjeita (rahkaa sekaan tai ohra jauhoja).

Maitoa puoli litraa, 2 kananmunaa, vehnäjauhoja noin 2-3 dl. Vähän suolaa ja vähän sokeria. Paistetaan aika kovalla lämmöllä nopeasti. Noin 4:lla levy tulee hyvä.

Lapsille letut ovat varma herkku. Voi järjestää lettukestit. Lapset hyppivät riemusta. Pöydän ympärillä on iloista joukkoa. Saunaillan piristeeksi letut sopivat myös, aikuisille tietenkin. Ei kaikki tykkää saunakaljasta ollenkaan, mutta letut ilahduttavat. Ainakin meidän perheessä on niin. Jos niitä jää yli (yleensä ei), ne maistuvat kylmänä tai lämmitettynä seuraavana päivänä.

Muurinpohjalettuja tarjotaan kesällä toreilla ja yleisö tapahtumissa, mutta myös kotipihalla tai kutsuilla.
Kuva: Vuokko
Vuokko

torstai 23. marraskuuta 2017

Tallinna

Kävimme Tallinnassa 20-22.10. Syksyn ruska oli parhaimmillaan, kirkkaan keltaiset lehdet puissa.
Meitä oli pieni porukka. Menimme Ikaalisten matkatoimiston matkalle. Siinä pääsi linja-autolla satamaan ja takaisin päin myös. Oli mukava kerrankin olla enemmän kuin päivä Tallinnassa. Sai rauhassa katsella ja seikkailla ja levätä välillä hotellissa. Tosin huomasimme, että aika oli lyhyt. Olisi niin paljon katseltavaa, että tuskin viikko riittäisi. Oli aivan ihana nähdä Viron syksy. Oli kaunis ja aurinkoinen ilma. Merikin oli ihan tyyni. Oli myös kiva nähdä Tallinnan ilta. Kävelimme vanhassa kaupungissa ja sen lähettyvillä. Kävimme bussilla kauempanakin päivällä. Bussi maksoi 2 euroa.

Etsimme rauhassa ruokapaikkaa ensimmäisenä iltana. Olimme jo käyneet kahvilla vanhassa kaupungissa eräässä yläkerran kahvilassa. Ravintoloissa oli ruokalista ulkona, katselimme niitä. Joissakin houkuteltiin sisään ja vilkaisimme sinne, mutta emme jääneet. Lopulta löysimme mieleisen ravintolan vanhasta kaupungista vastapäätä Old Hansaa. Se oli Scheeli Restoran. Vana turg 2. Se oli rauhallinen ja viihtyisä paikka. Vanhanajan tunnelmaa ja huilumusiikkia ja pianon soittoa. Musiikki oli todella hyvää. Sisustus oli kiva. Sitä näkee heidän kotisivuillaan. Palvelu oli ystävällistä ja ruoka hyvää. Kokin tervehdys meille oli: virolainen silli.


Kuva: Arto Mattila


Alla on kuva syksyisestä Tallinnasta.




Kuva: Arto Mattila
Kävelimme paljon ja seikkailimme mukavan ystäväporukan kanssa. Tuliaisiksi kotiin ostimme suklaapuodista vähän Kalev suklaata.

Kuva: Arto Mattila

Kuva: Arto Mattila




Vuokko





lauantai 18. marraskuuta 2017

Itämainen illallinen

Toteutin ne kutsut joita suunnittelin aiemmassa kirjoituksessani. Meitä oli 6 syömässä, oli kutsuttu 2 enemmän, mutta he ei päässeet tulemaan. Pääruoka oli niin hyvää, että innostuin tekemään sitä myös viikon päästä seuraavana lauantaina.

Pääruoka reseptin löysin netin kautta, mutta muutin sitä jonkun verran, joten se ei ole kopioitu. Tutkin lisäksi monesta paikasta mitä mausteita itämaisissa ruoissa käytetään. Löysin tiedon, että seesamiöljy antaa jännää makua paistettaessa. Se piti paikkansa. Luin myös, että korianterin maku säilyy parempana, kun sen jauhaa itse, eikä laita valmista jauhetta. Emme muistaneet ottaa kuvaa pääruuasta. Se oli:

Itämainen broileri

600 g hunajamarinoituja broilerin filesuikaleita. 2 paprikaa, 1 tl punaista currytahnaa, 2 tl korianterijauhetta, 2 valkosipulin kynttä, hiukan raastettua inkivääriä. Ruokakermaa, hiukan sitruunamehua. Paistoin seesamöljyssä. En laittanut chilijauhetta, koska en pidä siitä.
Kaikki sanoivat, että tässä oli makua, aitoja makuja. Lisäksi laitoin riisiä ja wok-vihanneksia. Mitään alkupala en laittanut, mutta leipä oli naanleipä. Sitä en tehnyt itse, vaan yksi vieraista. Tosin viikon päästä tein sitäkin. Jälkiruokana oli hedelmäsalaattia. Luin jostain, että itämailla hedelmät on suosittu jälkiruoka.



Myöhemmin joimme vielä kahvit suomalaiseen tapaan. Mutta kahvin kanssa oli:
Japanilainen juustokakku
3 kananmunaa, 120 g valkosuklaata, 120 g tuorejuustoa. Paistaminen oli tarkkaa puuhaa. 170 astetta puoli tuntia ja jälkilämmössä 15 min. Kananmunat erikseen keltuainen ja lopussa valkuaisvaahto. Jostain netin kautta löysin ohjeen. Tämä on siitä hyvä, että sitä voi syödä sellaiset, jotka ei syö gluteenia. Siinä ei ole jauhoja, mutta maistuu kahvin kanssa hyvältä.

Kuva: Arto Mattila