Läskisoosi ja muistelua

Olen kotoisin maalta pienestä saaresta. Meillä oli pienviljelyä kotona. Ruoat oli niitä mitä maaseudulla ja perinteisesti savolaisessa perheessä käytettiin. Kalastettiin paljon. Syötiin kalakeittoja, paistettua kalaa muun muassa. Oli haukia, särkiä, ahvenia, kuhaa, madetta, lahnaa. Kasvimaalta oli kaikkea vihannesta ja kasvista. Marjoja ja sieniä kerättiin paljon. Minulle jäi runsas tieto perinteisestä maalais ruoasta, kun seurasin mitä äiti teki. 

Läskisoosi oli ainut kastike minkä tiesin. Siinä käristetään pannulla raitalihaa eli pekonia eli siankylkeä. Jauhoja lisätään ja ne ruskistetaan samalla. Ehkä sipulia myös laitetaan. Sitten vettä laitetaan joukkoon. Itse olen tehnyt hyvin harvoin läskisoosia.

Nuorena minua ei ruoan laitto kiinnostanut kovin paljoa. Minua kiinnosti toimistotyöt, lukeminen ym johon meni huomio. Mutta nuoresta asti piti tehdä ruokaa ja suunnitella vähällä rahalla mitä voisi tehdä. Naisen elämä on yleensä sellainen. Heti 18-vuotiaana nuorena rouvana piti tehdä joka päivä ruokaa. Kun syntyi vauva, opetella vauvan ruokkiminen, sitten kun vauva alkoi syödä ruokaa. Iän myötä on kiinnostus ruokaan lisääntynyt. Aika suuri asiantuntemus ravintoaineista ja muusta on tullut. Kotikokki, keittäjä, ravitsemus asiantuntija ym ammatteja perheen emäntä hankkii elämänsä aikana. Ainut ammatti ei ole se mitä tekee vieraalle jossain toimistossa. Naisella on monenlaisia rooleja ja taitoja. Keittiö taidot ei riitä. Pitää hallita tietokoneet ja muut vempaimet, auton ajaminen, asioiden hoito muuttuvassa maailmassa, puhumattakaan ihmissuhde taidoista.

Joskus teen perinneruokia myös, mutta kokeilen erilaisia eri maiden ruokia ja muutakin. Nuorena tein mitä olin kotona oppinut mutta katsoin joskus jonkun uuden reseptin jostain lehdestä tai kuulin ystäviltä. Opettelin tekemään munakkaan, jonka opetin lapsilleni jo kun he olivat kouluiässä. Kyljysten tekeminen oli huippu, jonka opettelin. Useimmiten tein ihan tavallisia ruokia ja kokeilin ja keksin itse uutta ja käytin tarkkaan myös tähteet. Käytin paljon marjoja tietenkin, keräsin itse, kuten kaikki teki meillä päin. Tällaista muistelua ruoka kulttuuristani. Marjoja on nytkin pakastimessa ja hilloja kaapissa, niistä en osaa luopua.

Vuokko