perjantai 3. lokakuuta 2014

Vuokon puolukkapiirakka


Pohja:

2 dl vehnäjauhoja (minkälaista lajia haluat/jokin muukin jauho käy)
1 teelusikka leivinjauhetta
1 dl oliiviöljyä (tai voita tai margariinia tai muuta ruokaöljyä)
 1 dl rahkaa (Valion Tiramisu tai mitä lajia haluat)

Täyte:

2 dl puolukkasurvosta (siis puolukoita ja sokeria survottuna)
3 dl rahkaa (josta 1 dl Tiramisua ja 2 dl Sitruunan makuista)

Paistetaan piirakkavuokassa noin 200 asteessa 1/2 tuntia.

En löytänyt tätä ohjetta mistään lehdistä, vaan keksin ihan itse, kun teki mieli tehdä jotain hyvää puolukasta, joka on syksyn raikas marja. Eilen tein ja meni kuin kuumille kiville, mutta onneksi voi tehdä uusia.



Kuvannut: Arto Mattila


Vuokko




torstai 2. lokakuuta 2014

S Y Y S R U N O - POEM


Syksy on kaunein vuodenaika,
huomaan aina uudelleen (paitsi kesällä).
Kuvaisin jokaisen lehden erikseen,
punaisen sävyt,
jokaisen puun eri ruskan väreineen,
auringon kimalluksen järvellä aamulla,
kun usva viipyilee sen pinnalla.
Kuun sillan illalla, tumman taivaan alla,
kun aallot tulee kohisten rantaan.
Aamuisen kuuran nurmikolla,
pakkasyön jälkeen - turkoosin väri huurrutettuna,
kynnöspellot silmänkantamattomiin
suomalaisessa maisemassa,
taustalla kirkkaan keltaiset koivut.

Vuokko 9.11.2011

Maulassa Hauholla 9.10.2011 kuvannut: Vuokko
Vuokko

maanantai 18. elokuuta 2014

ERÄMAAN LUMO

Puhdas luonto kutsuu Kuusamoon. Kävimme mieheni kanssa ensimmäisen kerran elämässämme viime viikolla Kuusamossa. Me kumpikin inspiroidumme luonnosta. Kuusamon erämaat ovat vaeltajien mieleen, jossa nautitaan luonnosta.

Kävimme Oulangan kansallispuistossa. Se tunnetaan mahtavista koskista ja Karhunkierros-retkeilyreitistä. Siellä on hyvät reitit lyhyisiin ja pitkiin retkiin. Kävimme siellä aurinkoisena kirkkaana päivänä. Kuusamon keskustan tuntumasta, missä meillä oli mökki, sinne oli noin 50 km. Kansallispuistoon on opastus viitostieltä. Kuusamo-Kemijärvi-tietä (5) käännytään kohti Sallaa (tie 950), jonka varresta löytyvät opasviitat Oulangan luontokeskukselle ja Juuman kylään. Kävimme kummassakin paikassa kävelemässä pätkän Karhunkierrosta. Kävelimme vain muutaman kilometrin lenkit, sillä emme ole enäää nuoria.

Oulangan kansallispuisto, Karhunkierros sekä Kitka- ja Oulankajoet kutsuvat seikkailemaan Euroopan viimeisimpiin erämaihin, missä luonto on täynnä jylhiä vaaramaisemia.

Oulangan luontokeskuksesta lähtee useita päiväretkireittejä. Suosituin on varmaan lyhyt patikointi Kiutakönkäälle, hurjalle vesiputoukselle. Me menimme sinne. Tapasimme nuoren miehen etelä-Suomesta, hän oli lähtenyt pitkälle retkelle. Hän jutteli kanssamme ja kertoi menevänsä 8 km lenkin autiotuvalle ja siitä jatkaa seuraavana aamuna tarkoituksena vaeltaa koko Karhunkierros ja oppia erätaitoja. Palasimme takaisin luontokeskukseen. Saimme sieltä opastusta miten pääsemme Juupaan ja ajoimme sinne, takaisin Kuusamoon ja Rukalle päin.

Juupassa päädyimme riippusillalle. Se ei ollut lainkaan pelottava ja siitä oli hieno näköala Niskakosken joelle. Jos olisimme jatkaneet matkaa muutaman kilometrin, siellä olisi ollut monta riippusilta ja vielä isompia koskia, mutta tuli mieleen lähteä jo mökille perunan keittoon. Kulkemamme reitit olivat luontokuvaajan unelmakohde. Metsässä oli hiljaista ja rauhallista, paitsi kaukaa jo kuului kosken pauhu. Me lumouduimme kyllä erämaan kutsusta. Jos olisimme nuorempia, olisimme vaeltaneet kauemminkin ja useampia reittejä.

Kuusamon luonto oli muuallakin kaunista. Mäntymetsikköä, kirkasvetisiä lampia ja järviä. Sateen jälkeistä nostalgista näkymää. Puissa oli paljon naavaa, luonto on siellä puhdasta. Ei voi kuin ihailla luonnon kauneutta ja puhtautta, miten kaikki on tehty kauniisti (1. Moos. 1:31). Maisemien jylhyys ja korkeuserot myös viehättivät silmää. Eräs nainen kertoi meille, että hän saa voimaa luonnosta ja muiltakin kuulimme samantapaisia kommentteja. Varmasti näin onkin, ihminen virkistyy ja rauhoittuu eramaa vaelluksella. Ainakin me virkistyimme. Siellä oli niin erilaista kuin täällä pääkaupunkiseudun vilinässä. Paljon jäi vielä näkemättä, kerralla ei jaksa eikä ehdi yhdessä viikossa. "Kutsuu mua Kuusamo, metsän näen ja vaarat sinertävät..."

Kuva: Arto Mattila

Kuva: Arto Mattila

Kuva: Arto Mattila

Kuva: Vuokko Mattila

Kuva: Vuokko Mattila
Vuokko

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Pohjois-Suomen herkkuja - hirvipata ja Puikula perunat sekä lakka


Hirvipata

Hirven lihaa, kasviksia, mausteita, vettä.
Paistetaan pannulla kevyesti hirven lihaa paloina ja samoin kasviksia. Ne laitetaan pataan ja haudutetaan uunissa 4-5 tuntia 150 asteessa. Tarkempia ohjeita löytyy keittokirjoista ja internetistä. Hirvipaistiin taas laitetaan sianlihaakin mukaan.

Hirven lihaa on saatavilla syksyllä metsästysaikaan Suomessa. Minä tein valmiista säilykepurkista hirvipataa.

Puikula on Lapissa viljeltävä erittäin jauhoinen perunalajike. Sen tärkkelyspitoisuus on 18,5 prosenttia. Suuren tärkkelyspitoisuutensa vuoksi se hajoaa helposti keitettäessä. Sen vuoksi sitä suositellaan kypsennettäväksi höyryttämällä. Ruotsissa se tunnetaan nimellä mandelpotatis.

Lakka eli hilla eli suomuurain kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla. Se on yksi arvokkaimmista luonnonmarjoista Suomessa. Sitä kasvaa vaikea kulkuisissa paikoissa. Sato vaihtelee, tänä vuonna sitä on vähän saatavilla ja hinta on sen mukaista.

Seuraava juttuni ei käsitele ruokaa. Aihe on ERÄMAAN LUMO.

Kuva: Arto Mattila

Vuokko

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Marjarahka

4 dl  vispikermaa
4 dl  maitorahkaa
4 dl  marjoja (mansikoita, mustikoita, puolukoita ym. ym.)
1 dl  talkkunajauhoja
         sokeria (+vaniljasokeria)

Tein eilen marjarahkaa puutarhamansikoista ja oli niin hyvää, että juuri ja juuri riitti kahdelle. Hieno jälkiruoka!

 Nyt on Suomessa paras mansikka-aika. Ostimme Kuopiosta savolaista talkkunaa. Se on tehty ohrasta. Siitä voi tehdä puuroa hauduttamalla, käyttää muikkujen maustamiseen, tehdä marjapuuroa, laittaa Hanna-tädin kakkuihin. Siitä voi tehdä myös perinteistä talkkunaa ja syödä tirripaistin tai paistin kanssa, kuten minun lapsuudessa tehtiin.

Kuva: Arto Mattila
Vuokko


tiistai 1. heinäkuuta 2014

Tukholma

Seilasimme Helsingistä Tukholmaan m/s Silja Symphony laivalla. Näimme matkalla yön yli kaunista saaristoa Helsingistä, Ahvenanmaalta ja Tukholmasta.

Näimme kauniin auringonlaskun suoraan mereen. Oli niin kaunista ja kiinnostavaa katsottavaa kannella merelle, että emme ehtineet paljon laivan sisällä viipyä. Tosin oli meillä hytin ikkunasta näköala merelle, näimme esimerkiksi monia joutsenia Ruotsin rannikolla. Ja meri kimmelsi silmän kantamattomiin. Ihme, että ehdimme nukkuakin vähän. Aamulla aina ensimmäiseksi ikkunaan ja sitten äkkiä kannelle katsomaan meren kimallusta kamera mukana. 

Kuva: Vuokko Mattila 26.6.14 klo 22.50
Laivalla oli hyvää ruokaa ja hyvää musiikkia ja Muumeja ym. satuolentoja. Matkalla olikin monia lapsiperheitä. Laiva oli siisti ja kiva. 

Kuva: Arto Mattila
Laiva saapui Värtahamnen satamaan aamulla. Menimme laivalta lauttakyydillä keskustaan ja suomalainen opas selitti nähtävyyksiä matkan varrelta. Saimme nähdä hienoja rakennuksia ja esim. kuninkaan kesämökin. Kuulimme kertomuksia niistä ja Tukholman monista nähtävyyksistä.

Kuva: Vuokko Mattila
Tukholmassa oli aurinkoinen ja lämmin päivä perjaintaina. Kävelimme monta tuntia ympäriinsä, lähinnä vanhassa kaupungissa. Aiottiin käydä jossain museossa, esim. kansallismuseossa, mutta oli niin kaunis päivä, että oli mukava olla ulkona ja katsella ihmisvilinää ja komeita rakennuksia ja istutuksia eli tutustua kaupunkiin kaikessa rauhassa ihan ite. Kaupoissa oli alennusmyyntejä ja jotain pientä tarttui mukaan. 

Lopuksi kävimme kuninkaanlinnan pihalla kahvilla. Linna on rakennettu 1700-luvulla. Siellä oli juuri vahdinvaihto menossa. Kiertokäyntejä siellä oli menossa englannin ja ruotsin kielellä opastettuna. Kesäkahvila oli auki meidän iloksemme, varsinkin kun oli hyvä pulla ja kahvi.

Kuva: Vuokko Mattila

Kuva: Arto Mattila
Tukholmassa olisi voinut viipyä kauemminkin, siellä olisi paljon kiinnostavaa katsottavaa, mutta meillä oli nyt tilattu tällainen pieni matka. Laivalta katsottuna Tukholman saaristo oli erittäin kaunis, erikoislaatuinen. Sitä oli mukava katsella taas menomatkalla. 

Vuokko










Kananuggetit ja muut sadepäivän herkut


Kananuggetit:

500 g broilerinfileetä (leikkaa suikaleiksi)
1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
mustapippuria tai currya
2 kananmunaa
2 dl korppujauhoja 
1 l rypsiöljyä

Pyörittele jokainen pala ensin vehnäjauhoissa joka on maustettu suolalla ja pippurilla, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Uppopaista öljyssä noin 2 minuuttia.

Ranskalaiset perunat, porkkanat ja kesäkurpitsat sekä sipulit: 

Kuori perunat ja porkkanat ja leikkaa sopivan kokoisia suikaleita. Uppopaista öljyssä. Leikkaa kurpitsasta paloja ja paista samoin. Leikkaa sipulista renkaita ja pyöritä ne samalla tavalla kuin nuggetit ja uppopaista öljyssä.

Tarjoa dippikastikkeen kanssa, esim. Arla keittiön kermaviili lihalle tai kanalle, tai Valion kermaviili itse maustettuna maun mukaan. Ripottele tilliä ym. yrttiä päälle.


Kuva: Arto Mattila
Vuokko