Kesän muisto

Mansikkaleivoksia

Tein kesällä mansikkaleivoksia. Niitä on kiva muistella ja kuvakin löytyi tabletilta. Yleisön pyynnöstä kirjoitan uuden jutun. Tämä on gluteeniton ohje. En muista mistä olen bongannut sen.

Pohja:

4 kananmunaa

2 dl kidesokeria

160 g mantelijauhoa

1,5 dl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

Täyte:

3 1/2 dl kuohukermaa

1 ruokalusikka sokeria

1 teelusikka vaniljasokeria

Noin 1 litra mansikoita viipaleina ja osa koristeluun puolitettuina

Sitruunamelissa tai minttu koristeluun

Sokeri ja kananmuna vaahdotetaan, siivilöidään jauhot joukkoon.

Paista pohja 175 asteessa 30-40 minuuttia syvällä pellillä leivinpaperin päällä.

Kumoa paistettu pohja sokeroidun leivinpaperin päälle. Poista toinen paperi.

Anna jäähtyä. Puolita levy. Kostuta mehulla.

Vatkaa kerma ja laita väliin. Laita väliin mansikoita. Puolet väliin ja puolet päälle.

 Kukkakaali gratiini

Nyt elokuussa on kasvikset parhaimmillaan.

Kukkakaaligratiini

Elokuussa on kasvikset parhaimmillaan. Olen päättänyt tehdä kasvisruokia 3 kertaa viikossa. Tein tänään kukkakaalista ruokaa.

Ensin keitetään kukkaalin nuppuja muutama minuutti vedessä. Sen jälkeen ne laitetaan uunivuokaan joka on voideltu rypsiöljyllä tai voilla.

1 dl ruokakermaa

150 juustoraastetta

Suolaa ja pippuria mausteeksi.

200 asteessa uunissa 20-30 minuuttia.

 Feta parsakaali piirakka

Pohja: 

100 g voita, 100 g vehnäjauhoja, 100 g Emmental juustoraastetta

27-30 cm piirakkavuokaan. Tällä kertaa käytin valmista pohjaa, joita saa kaupasta pakasteena. Mutta itse tehty voitaikina on hyvää.

Täyte: 300 g parsakaalia keitettnä ja pilkottuna, 200 g fetajuustoa, 3 dl kermaa, 3 kananmunaa, sipuli kuullotettuna, suolaa, pippuria, tinjamia, tuoretta basilikaa. Ripottele taikinan päälle parsakaali, sipuli, feta. Sekoita kerma, munat, mausteet, yrtit.  Levitä päälle. Ripottele päälle vähän sinihomejuustoa.

200 asteessa 35-40 minuuttia. Sen jälkeen päälle esimerkiksi basilikaa.

Tätä voi muokata itselleen sopivaksi. Tällä kertaa käytin Mozarella juustoa eikä ollut sinihomejuustoa päälle. Mausteita ja yrttejä voi jättää pois tai muuttaa. Olen tehnyt jo 3 kertaa. Ohje oli Aamuposti lehdessä muutama viikko sitten. Laitoin nyt ohjeen yleisön pyynnöstä tähän. 

 Lanttulaatikko

Syksyllä on kaupoissa juureksia ja kasviksia saatavana. Ne ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Monet kauppiaat ottavat paikallisilta tuottajilta kasviksia myytäväksi. Lanttuja esimerkiksi on nyt hyvin tällä hetkellä kaupoissa. Minun lapsuuden kodissa maalla lantut, nauriit, kaalit sekä muut säilytettiin kellarissa. Niistä äiti teki ruokaa syksyllä ja talvella sekä jouluksi tietysti.

Ohjeita löytyy internetistä tai omista vanhoista resepteistä.

Ohje: 

Lanttuja noin 1 kg

Korppujauhoja 1 dl

Kuohukermaa tai maitoa 2 dl

Kananmunia 2 kpl

Suolaa 1 tl

Pippuria 1/4 tl

Muskottipähkinää 1/2 tl

Inkivääriä 1 tl

Siirappia 3/4 dl tai 2 ruokalusikkaa

Lantut kuoritaan ja keitetään vedessä, suolaa veteen. Kiehuu noin puoli tuntia. Sitten ne muussataan. Muut aineet lisätään ja sekoitetaan.

Seos laitetaan uunivuokaan. Päälle ripotellaan korppujauhoja ja laitetaan voi nokareita. Lusikalla tehdään kuvioita, pieniä kuoppia pintaan.

Paistetaan noin 175 asteessa 2 tuntia tai puolitoista. Riippuu uunista tai miten ison laatikon tekee.

Kaupoissa on valmiita laatikoita myytävänä myös. Mutta itse tehty on tosi hyvää, vaikka kaupankin laatikot on hyviä. Tein tänään kotona, kun oli harmaa sadepäivä. Laatikkoa syödään karjalanpaistin tai muun liharuoan kanssa, perunoita ja muita lisukkeita siinä mukana lautasella. Sitä voi myös pakastaa.

Kuningatarhillo

Kesällä Suomessa on metsässä paljon hyviä marjoja. Tänä kesänä on erityisen paljon mustikoita. Toreilla ja kauppojen lähellä myydään puutarha ja -metsämarjoja. Nuorena keräsin paljon marjoja ja tein hilloja.

  Tänään tein kuningatarhilloa. Siihen löytyy ohjeita monenmoisia internetistä. Tein kuitenkin oman ohjeeni itse. Laitoin tasan saman verran puutarha-mansiloita, mustikoita ja vadelmia.

150 g mansikoita

150 g mustikoita

150 g vadelmia

200 g sokeria

Säilöntäainetta ohjeen mukaan.

  Työ alkoi purkkien desifioimisella. Keitin niitä vedessä 10 minuuttia.

  Syksyllä tai talvella aiomme syödä hilloa lettujen kanssa. Nykyään asuntojen yhteydessä ei ole kylmiä kellareita. Ei voi tehdä monia purkkeja hilloja, ne pitää mahtua jääkaappiin. Ehkä teen vielä muutaman purkin jotain. Kesä on mukavaa aikaa, kun on marjoja. Niitä pitää syödä nyt tuoreena, minä ainakin syön joka päivä jotain marjoja.

Kuva, Vuokko

Laevat ne huuteloo - Kuopioon, Kuopioon

Kesällä Vaajasalosta pääsi Kuopioon Lokki laivalla. Se kulki aamulla kaupunkiin ja läksi klo 15 jälkeen takaisin. Se kiersi koko saaren. Kävimme usein kesällä kaupungissa. Kävelimme metsän poikki laivalaiturille. Keräsimme matkalla mustikanvarpuja, joissa oli mustikoita ja veimme tuliaisiksi kaupunkiin sukulaisille.

Jos istuimme kannella, laivalla tuuli. Niinpä minulla oli vaaleat kesähansikkaat käsissä. Veljelläni oli hienot kaupunkivaatteet.

Oli aina juhlaa päästä kaupunkiin. Kävimme kylässä äidin serkkujen perheissä Minna Canthinkadulla. Sinne oli lyhyt matka Kuopion satamasta. Heitä asui monta perhettä samassa pihapiirissä. Äiti kävi asioilla kaupungilla, esimerkiksi ostamassa torilta taimia kasvimaahan.

Kuopioon oli valmistunut uusi Puijon torni. Sieltä on hienot näköalat. Mutta minä pelkäsin lapsena korkeita paikkoja. Aikuisena olen käynyt siellä monta kertaa.

Lokki laivalla oli kiva matkustaa. Kallavesi kimalteli, veden kilo auringossa on hieno näky. Kannella tuuli ja Kuopion satama alkoi näkyä.

Koska tämä on myös matkabloki, kirjoitin nyt lapsuuteni matkoista.

Kesä. Valitettavasti ei ollut kuvaa Kuopion satamasta.

Mustikkapiirakka

Mustikka on metsässä kasvava hyvä marja. Siitä voi tehdä monenlaista hyvää ruokaa. Sitä voi pakastaa talven varalle.

Mustikkapiirakan reseptejä on monenlaisia. Tein pienen mustikkapiirakan pullataikinaan. Siitä tuli tällainen.

vuokko

Viinimarjakiisseli

Nyt on marjojen paras aika. Ihmisillä on marjapensaat ja torilta voi ostaa myös hyviä marjoja. Suomalaiset laittavat pakastimet täyteen ja keittävät hilloja. Metsästä löytyy mustikoita ja pian puolukoista. Nuorena keräsin paljon marjoja ja tein hilloja ja myöhemminkin olen laittanut pakkaseen jonkun verran eri marjoja.

  Tein tänään punaisista viinimarjoista keiton eli kiisselin. Rivitaloon pihalla on meillä yksi pensas. Se on ruvennut kasvamaan ja siinä oli paljon marjoja. Tänään keräsin ne ja ihmettelin kun niitä tuli pieni sanko täyteen.

  Viinimarjoista saa maukkaan kiisselin. Se on ihana jälkiruoka tai välipala.

Keitto keitetään mehusta ja lopussa lisätään perunajauhoja veteen sekoitettuna suuruksena. Voi kokeilla paljonko perunajauhoja laitetaan. Riippuu siitä miten paksua keittoa haluaa vai laimeaa mehukeitto. Ihana tuoksu leviää keittiöön kun äiti keittää marjoja. Niistä voi tietysti tehdä mehua raikkaaksi janojuomaksi. Tein lopuista mehua. Vähän laitoin pakkaseen kokonaisia marjoja. Niitä voi talvella laittaa vaikka täytekakun koristeeksi.

Vuokko

Kevät uunimunakas

Tein uunimunakkaan. Olin ajatellut jo kauan, että teen joskus uunissa munakkaan, ei aina pannulla. Katselin vähän ohjeita. Tein sen pieneen uunivuokaan, noin 21 cm x 18 cm. Laitoin sekaan kotoa löytyviä aineita. Munakkaaseen voi sekoittaa vihannesta, kinkkusuikaleita, juustoa esimerkiksi, tai ei mitään.

Tähän tuli:

6 kananmunaa

1 desilitra maitoa

1/2 pieni purjo

2 ohutta kalkkunaleikkeen siivua

2 ohutta siivua juustoa

Suolaa

Kaikki sekoitetaan. Laitetaan leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Hiukan rasvaa alle. Paistetaan 200 sateisessa uunissa noin 20 minuuttia tai kun pinta on hyytynyt.

Seitsemisen kansallispuisto

Metsäretkien juhlaa oli käydä metsäluontokohteessa syyskuussa. Kävimme Seitsemisen kansallispuistossa yhdessä ystävä pariskunnan kanssa. Tampereelta on matkaa sinne noin 50 km.  Opastus puiston pohjoisosiin ja luontokeskukselle on Kuru-Parkano tieltä 332. Puisto sijaitsee Ylöjärven ja Ikaalisten kunnissa Pirkanmaalla Länsi-Suomen läänissä. Kävimme luontokeskuksessa, joka on puiston päälähtöpaikka. Siellä oli mukavaa katsottavaa, pieni elokuva eri vuodenajoista, kuvia luonnosta ja täytettyjä eläimiä. 

Kävimme pienellä kävelyllä kauempaa lähtevällä reitillä. Siellä oli vanhaa metsää ja ikihonkia ja muuta harvinaista. Tunnelma vanhassa koskemattomana metsässä oli mahtava. Naavaakin oli puissa. Tattiakin löytyi. Ilma oli raikasta hengittää.

Sitten menimme keittokatokselle. Miehet tekivät tulet ja paistoimme makkaraa. Kahvia oli termospullossa mukana ja pullat. Ne maistuivat sitten hyvälle tulen äärellä illan hämärtyessä. Sen jälkee ihailimme tähtitaivasta. En valon valoa, vain ikihonkia huokaili ympärillä. Vain eräs retkeilijä tuli leikkimään dronella. Oli syyskuun 12. Minulla oli vuosilomaa muutama päivä ja sitten palasin Helsingin vilinään. Metsä jäi mielikuviin ja valokuvia otettiin paljon.

Seitseminen

Vuokko

Kadriorg

Tallinnassa sijaitsee kaupunginosa Kadriorg. Matkustimme sinne raitiovaunulla kun kävimme Tallinnassa elokuun alussa. Raitiovaunu maksoi kaksi euroa. Keskustasta sinne oli noin kahden tai kolmen kilometrin matka. Päämääränä oli tutustua Kadriorgin palatsiin ja siellä olevaan taiteeseen. Siellä on eurooppalaisen taiteen näyttely ja lisäksi talon 300 vuotis näyttely. Sillä on omat nettisivut joissa on Suomen kielellä tietoa näyttelyistä. 

Puisto oli aivan mahtavan kaunis paikka. Näimme erään hääparin siellä ja valokuvaajan.

Päivä oli kuuma 29 astetta. Puistossa oli kiva kävellä ja istua suihkulähteen reunalla. 

Kadriorgin linnaa emme ensin löytäneet. Piti kysyä vastaan tulevalta nuorelta äidiltä joka työnsi lasten vaunuja. Sitten jotkut englantia puhuvat turistit kysyivät meiltä samaa. Palatsi oli puiden takana piilossa.

Sisällä oli kiinnostavia näyttelyitä. Puisto muistutti geometrisilta kuvioiltaan
Versaillesin puistoa. Palatsi oli kaunis rakennus ulkoa ja sisältä. Vanhaan aikaan on osattu rakentaa. Se on tyylisuunnaltaan Barokki. Se rakennutti 300 vuotta sitten Pietari suuri kesäasunnoksi. Palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Niccolo Michetti.

Otimme valokuvia sieltä ja nautimme kesäpäivästä. Se oli tämän kesän kohokohta. Oli myös kiva nukkua yö Silja Europalla yö Tallinnan satamassa ja toinen yö hotellissa. Tallinnan on kiva tehdä retkiä. Viron kieli on helppo vähän opetella. Merimatka on aina elämys, voisin katsoa kannelta aina uudelleen se maiseman vaikka välillä on vain aavaa merta. Sellainen oli matkamme. Kävimme myös kaksi viikkoa aiemmin lyhyellä matkalla. Silloin kävelimme muutaman tunnin vanhassa kaupungissa. Joimme kahvit ja palasimme laivalla kotiin. Suomalaiset tekevät lyhyempiä ja pidempiä retkiä Tallinnaan. Sinne on vain 80 km Helsingistä.

Vuokko

Vesimeloni

Vesimeloni on raikas kesäherkku. Sitä voi syödä paloina vaikka välipalaksi tai aamupuuron kanssa tai pääruoan kanssa salaattina. Salaattia voi tehdä monenlaista. Esimerkiksi fetajuustoa, vihreää salaattia, kurkkua tai mitä vain voisi laittaa vesimeloni palojen kanssa. Grillattuna vesimeloni on myös hyvää, pieninä paloina.

 Vesimeloni on terveellistä, kuten kaikki hedelmät ja vihannekset. Siinä on monenlaisia vitamiineja, a ja b ja muitakin.

 Internetistä voi löytyä monenlaisia reseptejä mitä siitä voisi tehdä. Tehosekoittimessa voisi tehdä pirtelöitä tai smoothieta yhdessä jonkun marjan tai hedelmän kanssa. Meloni pirtelö voisi olla hyvä ja raikas.

  Meloni on kotoisin alunperin Afrikasta ja sitä on viljelty Egyptissä kauan sitten. Suomeen ne tulee Espanjasta. Australiassa on hyviä meloneja, olen syönyt siellä niitä. Niitä tarjottiin aamiaisella ja päivällä kahvilla. Tänään laitan salaattia.

Perunalaatikko

Tein pitkästä aikaa perunalaatikko. Se on perinteinen ruoka Savossa. Siihen laitetaan yleensä perunaa ja pekonia ja paljon sipulia. Nyt laitoin jauhelihaa, vaikka epäilin ensin tulisiko siitä hyvää. Katsoin ohjeita Internetistä varmuuden vuoksi.
Ohje
Perunoita noin 10
Jauhelihaa 400 g
Sipulia 200 g
Kananmunia 2 tai 3
Maitoa 4 dl
Suolaa ja pippuria
Juustoraastetta päälle

Leikataan perunoita siivuiksi ja laitetaan uunivuokaan kerroksittain jauhelihan ja sipulin kanssa. Maustetaan ja munamaito päälle. Paistetaan noin tunti uunissa 200 asteessa. Puolessa välissä painellaan perunoita ja lisätään juustoraastetta päälle.

Perunalaatikko tuli oikein herkullista. Tarjotaan jonkun salaatin esimerkiksi suvisalaatin kanssa. Ruoka on aika edullinen. Jos on vain kaksi syöjää, riittää kahdeksi päiväksi tai nelihenkiselle perheelle kerralla.

Vuokko

Lämmin karpalokeitto

4 annosta. Valmistusaika 15 minuuttia.

5 dl karpalomehua

1 ruokalusikallinen perunajauhoja

3 dl pakaste karpaloita

1. Vispilöi perunajauhot kylmään mehuun ja kuumenna keitto sekoitellen kiehuvaksi. Ota keitto heti pois liedeltä, kun se kiehahtaa. Lisää sekaan jäiset karpalot.

2. Tarjoa lämpimänä esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa.

Samalla tavalla olen tehnyt muistakin marjoista keittoa. Seuraavaksi kokeilen puolukasta. Varmasti se on hyvää, puolukka on myös voimakas makuinen ja jäätelö sopii sen kanssa. Punaherukoista ja vadelmista olen tehnyt myös. Voi myös laittaa eri marjoja kuin mehu on, tulee kivoja makuja. Kauppojen pakasteesta löytyy monia eri marjoja, jos ei ole itsellään pakastettuna. Mehuja myös on kaupoissa erilaisia tai voi keittää itse mehun ensin ja siiviöidä marjat pois. Mehukeitto voi syödä puuron kanssa myös ja ei tarvitse lisätä marjoja. Mutta kun lisää pakaste marjoja kuumaan, ne maistuu ihan tuoreita.

Karpalokeitto 29.12.17 kuva: Vuokko

Vuokko

Karjalanpiirakat

Piirakoita ja kukkoja on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Keskeinen osa karjalaista ruokaperinnettä ovat kotiuunissa paistetut piirakat ja kukot. Ne ovat levinneet joka puolelle Suomea. Piirakan ja kukon ero on siinä, että kukon kansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivulta. Piirakoiden valmistustavan karjalaiset ovat oppineet venäläisiltä ja muunnelleet heidän resepteään mieleisekseen satojen vuosien kuluessa. Karjalanpiirakka on soikion muotoinen, mutta perunapiirakka pyöreä alunperin. Nämä tiedot olivat "Karjalainen keittiö" kirjasta.

Leivoin eilen karjalanpiirakoita. Ne on helppoja leipoa, ei tarvita hiivaa. Voi käyttää ruis- tai vehnäjauhoja, tattari jauhoja myös. Tattarista saa gluteenittomia piirakoita. Laktoositonta saa, kun käyttää laktoositonta voita tai öljyä.

Perusohje: kuoritaikina: 2 dl vettä, 1 tl suolaa, 4 dl ruisjauhot, 1 dl vehnäjauhoja. Voita hiukan taikinaan, mutta ei välttämätöntä. Minä laitoin puolet ja puolet ruis- ja vehnäjauhoja. Alustetaan hyvin ja tehdään tanko ja jaetaan se noin 20 osaan. Riippuu siitä, haluaako tehdä ihan pieniä vai isoja piirakoita. Täyte: riisipuuro, joka on keitetty etukäteen ja jäähdytetty. Sitten vaan kaulitaan soikioita ja täytetään ja rypytetään. Paistetaan 275 asteessa 10-15 min. Ei leivinpaperia pellille, sillä se ei kestä niin kuumaa. Voi paistaa miedommallakin 250. Kun pinta on kauniin ruskea tai vaaleahko, ne on kypsiä. Minä uitin valmiit piirakat heti sulatetussa voissa. Käytin pihtejä. Ne voi vaihtoehtoisesti voidella voi-maitoseoksessa tai voi-vesiseoksessa. Sitten liinan alle pehmenemään.

Karjalanpiirakoita tarjolla kahvipöydässä tänään. Kuva: Vuokko

Vuokko

Letut

Mikäpä olisi parempaa herkkua kuin lettu. Paistinpannulla paistettu iso tai pieni lettu. Muurinpohjalettu on kesän herkku. Letun päälle voi laittaa hilloa ja kermavaahtoa tai vain sokeria. Sen voi myös kääriä rullalle ja laittaa jotain suolaista tai sokerista täytettä. Silloin se on täytetty Ohukainen.

Tänään tein muutaman letun. Sain hankittua kananmunia suoraan tuottajalta ja samasta paikasta vehnäjauhoja. En ole luomu intoilija, mutta joskus jos on mahdollista ostaa suoraan tuottajalta, viljelijältä elintarvikkeita niin suosin niitä mielelläni. Perunat ostan useimmiten viljelijöiltä jotka myy niitä torilla.

Letun ohjeita löytyy monesta paikasta. Minä laitan melkein aina näin, mutta joskus katselen tai keksin muitakin ohjeita (rahkaa sekaan tai ohra jauhoja).

Maitoa puoli litraa, 2 kananmunaa, vehnäjauhoja noin 2-3 dl. Vähän suolaa ja vähän sokeria. Paistetaan aika kovalla lämmöllä nopeasti. Noin 4:lla levy tulee hyvä.

Lapsille letut ovat varma herkku. Voi järjestää lettukestit. Lapset hyppivät riemusta. Pöydän ympärillä on iloista joukkoa. Saunaillan piristeeksi letut sopivat myös, aikuisille tietenkin. Ei kaikki tykkää saunakaljasta ollenkaan, mutta letut ilahduttavat. Ainakin meidän perheessä on niin. Jos niitä jää yli (yleensä ei), ne maistuvat kylmänä tai lämmitettynä seuraavana päivänä.

Muurinpohjalettuja tarjotaan kesällä toreilla ja yleisö tapahtumissa, mutta myös kotipihalla tai kutsuilla.

Kuva: Vuokko

Vuokko

Tallinna

Kävimme Tallinnassa 20-22.10. Syksyn ruska oli parhaimmillaan, kirkkaan keltaiset lehdet puissa.

Meitä oli pieni porukka. Menimme Ikaalisten matkatoimiston matkalle. Siinä pääsi linja-autolla satamaan ja takaisin päin myös. Oli mukava kerrankin olla enemmän kuin päivä Tallinnassa. Sai rauhassa katsella ja seikkailla ja levätä välillä hotellissa. Tosin huomasimme, että aika oli lyhyt. Olisi niin paljon katseltavaa, että tuskin viikko riittäisi. Oli aivan ihana nähdä Viron syksy. Oli kaunis ja aurinkoinen ilma. Merikin oli ihan tyyni. Oli myös kiva nähdä Tallinnan ilta. Kävelimme vanhassa kaupungissa ja sen lähettyvillä. Kävimme bussilla kauempanakin päivällä. Bussi maksoi 2 euroa.

Etsimme rauhassa ruokapaikkaa ensimmäisenä iltana. Olimme jo käyneet kahvilla vanhassa kaupungissa eräässä yläkerran kahvilassa. Ravintoloissa oli ruokalista ulkona, katselimme niitä. Joissakin houkuteltiin sisään ja vilkaisimme sinne, mutta emme jääneet. Lopulta löysimme mieleisen ravintolan vanhasta kaupungista vastapäätä Old Hansaa. Se oli Scheeli Restoran. Vana turg 2. Se oli rauhallinen ja viihtyisä paikka. Vanhanajan tunnelmaa ja huilumusiikkia ja pianon soittoa. Musiikki oli todella hyvää. Sisustus oli kiva. Sitä näkee heidän kotisivuillaan. Palvelu oli ystävällistä ja ruoka hyvää. Kokin tervehdys meille oli: virolainen silli.

Kuva: Arto Mattila

Alla on kuva syksyisestä Tallinnasta.

Kuva: Arto Mattila

Kävelimme paljon ja seikkailimme mukavan ystäväporukan kanssa. Tuliaisiksi kotiin ostimme suklaapuodista vähän Kalev suklaata.

Kuva: Arto Mattila

Kuva: Arto Mattila

Vuokko

Itämainen illallinen

Toteutin ne kutsut joita suunnittelin aiemmassa kirjoituksessani. Meitä oli 6 syömässä, oli kutsuttu 2 enemmän, mutta he ei päässeet tulemaan. Pääruoka oli niin hyvää, että innostuin tekemään sitä myös viikon päästä seuraavana lauantaina.

Pääruoka reseptin löysin netin kautta, mutta muutin sitä jonkun verran, joten se ei ole kopioitu. Tutkin lisäksi monesta paikasta mitä mausteita itämaisissa ruoissa käytetään. Löysin tiedon, että seesamiöljy antaa jännää makua paistettaessa. Se piti paikkansa. Luin myös, että korianterin maku säilyy parempana, kun sen jauhaa itse, eikä laita valmista jauhetta. Emme muistaneet ottaa kuvaa pääruuasta. Se oli:

Itämainen broileri

600 g hunajamarinoituja broilerin filesuikaleita. 2 paprikaa, 1 tl punaista currytahnaa, 2 tl korianterijauhetta, 2 valkosipulin kynttä, hiukan raastettua inkivääriä. Ruokakermaa, hiukan sitruunamehua. Paistoin seesamöljyssä. En laittanut chilijauhetta, koska en pidä siitä.

Kaikki sanoivat, että tässä oli makua, aitoja makuja. Lisäksi laitoin riisiä ja wok-vihanneksia. Mitään alkupala en laittanut, mutta leipä oli naanleipä. Sitä en tehnyt itse, vaan yksi vieraista. Tosin viikon päästä tein sitäkin. Jälkiruokana oli hedelmäsalaattia. Luin jostain, että itämailla hedelmät on suosittu jälkiruoka.

Myöhemmin joimme vielä kahvit suomalaiseen tapaan. Mutta kahvin kanssa oli:

Japanilainen juustokakku

3 kananmunaa, 120 g valkosuklaata, 120 g tuorejuustoa. Paistaminen oli tarkkaa puuhaa. 170 astetta puoli tuntia ja jälkilämmössä 15 min. Kananmunat erikseen keltuainen ja lopussa valkuaisvaahto. Jostain netin kautta löysin ohjeen. Tämä on siitä hyvä, että sitä voi syödä sellaiset, jotka ei syö gluteenia. Siinä ei ole jauhoja, mutta maistuu kahvin kanssa hyvältä.

Kuva: Arto Mattila

Läskisoosi ja muistelua

Olen kotoisin maalta pienestä saaresta. Meillä oli pienviljelyä kotona. Ruoat oli niitä mitä maaseudulla ja perinteisesti savolaisessa perheessä käytettiin. Kalastettiin paljon. Syötiin kalakeittoja, paistettua kalaa muun muassa. Oli haukia, särkiä, ahvenia, kuhaa, madetta, lahnaa. Kasvimaalta oli kaikkea vihannesta ja kasvista. Marjoja ja sieniä kerättiin paljon. Minulle jäi runsas tieto perinteisestä maalais ruoasta, kun seurasin mitä äiti teki. 

Läskisoosi oli ainut kastike minkä tiesin. Siinä käristetään pannulla raitalihaa eli pekonia eli siankylkeä. Jauhoja lisätään ja ne ruskistetaan samalla. Ehkä sipulia myös laitetaan. Sitten vettä laitetaan joukkoon. Itse olen tehnyt hyvin harvoin läskisoosia.

Nuorena minua ei ruoan laitto kiinnostanut kovin paljoa. Minua kiinnosti toimistotyöt, lukeminen ym johon meni huomio. Mutta nuoresta asti piti tehdä ruokaa ja suunnitella vähällä rahalla mitä voisi tehdä. Naisen elämä on yleensä sellainen. Heti 18-vuotiaana nuorena rouvana piti tehdä joka päivä ruokaa. Kun syntyi vauva, opetella vauvan ruokkiminen, sitten kun vauva alkoi syödä ruokaa. Iän myötä on kiinnostus ruokaan lisääntynyt. Aika suuri asiantuntemus ravintoaineista ja muusta on tullut. Kotikokki, keittäjä, ravitsemus asiantuntija ym ammatteja perheen emäntä hankkii elämänsä aikana. Ainut ammatti ei ole se mitä tekee vieraalle jossain toimistossa. Naisella on monenlaisia rooleja ja taitoja. Keittiö taidot ei riitä. Pitää hallita tietokoneet ja muut vempaimet, auton ajaminen, asioiden hoito muuttuvassa maailmassa, puhumattakaan ihmissuhde taidoista.

Joskus teen perinneruokia myös, mutta kokeilen erilaisia eri maiden ruokia ja muutakin. Nuorena tein mitä olin kotona oppinut mutta katsoin joskus jonkun uuden reseptin jostain lehdestä tai kuulin ystäviltä. Opettelin tekemään munakkaan, jonka opetin lapsilleni jo kun he olivat kouluiässä. Kyljysten tekeminen oli huippu, jonka opettelin. Useimmiten tein ihan tavallisia ruokia ja kokeilin ja keksin itse uutta ja käytin tarkkaan myös tähteet. Käytin paljon marjoja tietenkin, keräsin itse, kuten kaikki teki meillä päin. Tällaista muistelua ruoka kulttuuristani. Marjoja on nytkin pakastimessa ja hilloja kaapissa, niistä en osaa luopua.

Vuokko

Itämainen ruoka

Ajattelin suunnitella itämaisen illallisen. Meillä on pieni ystäväporukka, jonka kanssa kokoonnumme vieraisille jonkun luokse. Teemana on aina joku maa. Emäntä sanoo mikä maa ja mitä tekee. Vieraat voivat tuoda esim jälkiruoan tai muuta mitä sovitaan. Olimme kesällä vierailulla unkarilaisessa illassa. Kukaan meistä ei tiennyt mitään unkarilaisista ruuista. Emäntä oli tehnyt lihakeittoa, ohjeita löytyy kyllä. Minä tein alkusalaatin. Kerron siitä toisen kerran.

Nyt tein tänään kotona alkuruoan. Harjoituksena tietenkin, mies saa olla koemaistaja. Se oli japanilainen kulhoruoka eli donburi. Itämaista voi olla Kiina, Japani, Thai tai mitä muuta vaan. Kerron myöhemmin, mitä olen suunnitellut pääruuaksi ja mitä muuta vielä. Ne ei ole toteutuneet, eli aloittamista vaille valmis.

DONBURI

150 g graavilohta, 1 avokado, 2 sipulia, 2 dl riisiä vähän puuroutuvaa esim Jasmiini.

Mausteliemi. 3 rkl vettä, 2 rkl etikkaa, 1 rkl soijaa, 1 to sokeria, hiukan suolaa.

Liemi kiehautetaan. Lautaselle laitetaan riisi, kostutetaan liemellä, muut aineet laitetaan päälle. Avokado kostutetaan sitruunamehua.

Ohjeita on muitakin. Voi laittaa vihanneksia, kypsää lihaa tai kanaa riisin päälle. Ohjeita löytyy tai voi itse keksiä. Tämä on perinteistä japanilaista ruokaa. Se onnistui hyvin, joten aion tehdä sitä alkuruuaksi sitten. Kerron muista itämaissta ruuista myöhemmin blokissani. Myös tämän syksyn kasvisruokavalio mitä olen tehnyt, kirjoitan myöhemmin.